Tales of Phantasia – arvostelu
Ensimmäisiä tarinoita
Kirjoittanut
Pinja Kuusio
Japanissa suositun Tales-sarjan pelejä on käännetty japanilaisten roolipelien länsimaisten ystävien iloksi vain muutamia. Myös tämä sarjan ensimmäinen osa jäi lukuisilta pelaajilta alkujaan kokematta. Yksitoista vuotta alkuperäisen julkaisun jälkeen pelisarjan viidennen osan, Phantasiaan kytkeytyneen Tales of Symphonian, suosio toi sen vihdoin myös meidän saatavillemme tämän Game Boy Advance -version muodossa.
Phantasian tarinankerronta, jossa aluksi jopa tylsän tavanomaiselta vaikuttava juoni muuttuu äkkinäisten käänteiden kautta omaleimaiseksi kokonaisuudeksi, on kehittynyt traditioksi Tales-sarjassa. Tarina on erittäin hahmopainotteinen, ja tapahtumien vaikutukset niin sankareiden kuin roistojenkin persooniin ovat siinä erittäin olennaisia. Hahmot eivät siis jää tylsiksi sisältä eivätkä myöskään ulkoa, sillä hahmosuunnittelusta vastannut Kosuke Fujishima on onnistuneesti tehnyt hahmoista sopivan persoonallisen näköisiä.
Alkuperäinen vuonna 1995 SNES-konsolille ilmestynyt Tales of Phantasia tunnettiin Japanissa nimellä ”laulava roolipeli”, sillä peli oli yksi ensimmäisistä ääninäyttelyä sisältävistä konsoliroolipeleistä. Ääninäyttelyä löytyy toki myös tästä englanninkielisestä julkaisusta, mutta sen laatu on maailmalla surullisen kuuluisa. Hyvin koomisten tulkintojen ohella myös koko käännöstyö ontuu pahasti. Lisäksi tummalle Game Boy Advance -ruudulle suunnitellut värit ovat usein silmiä rasittavan kirkkaita, ja uudemmalla konsolilla peliä on joskus vaikea katsoa. GBA-versiota pidetäänkin yleisesti huonoimpana kaikista Tales of Phantasian tulemisista, joten sen kääntämistä huomattavasti laadukkaamman PlayStation-version sijaan on kritisoitu.
Ajaton fantasia
Puisista sotahuudoista huolimatta pelin taistelusysteemi on yksinkertaisuudessaan toimiva. Phantasian aikanaan hyvin omalaatuinen systeemi on yli kymmenen vuoden jälkeenkin lajityypissään virkistävä. Vaikka pelaaja ohjaakin suoraan vain yhtä hahmoa tietokoneen hoitaessa loppuja, voi kaikkien hahmojen toimintaa säädellä asetuksilla ja käskyillä. Aktiivisissa taisteluissa voi kukin mielensä mukaan joko taktikoida tai mättää hyökkäysnappia silmittömästi, ja oman pelaamistyylin löytäminen onkin viihdyttävä osa pelikokemusta.
Vaikka Tales of Phantasian ainoa virallinen englanninkielinen julkaisu kärsii jonkin verran laatukadosta sen muihin versioihin nähden, on se oikein viihdyttävä peli yksinäänkin. Ongelmista huolimatta kyseessä on kulttiklassikko, johon tiivistyy paljon hyvää aina mieleenpainuvista kohtauksista tarttuvaan musiikkiin. Vaikka peliä on syytetty vasemmalla kädellä käännetyksi, on se tilaisuuden tullen ehdottomasti kokemisen arvoinen.
