Rose Hip Rose – arvostelu
Tyylitietoiset teiniterroristit
Kirjoittanut
Sami Karilainen
Rose Hip Rose kertoo väkivallalla kuorrutetun tarinan Kasumista, entisestä terroristista, joka on värvätty muistinmenetyksen jälkeen Tokion antiterroristiryhmän yhden hengen erikoisjoukoksi. Koodinimellä Ruusunnuppu hän puhdistaa Tokiota sen vaarallisimmista rikollisista. Vastoin kaikkea väkivaltaa ympärillään, Kasumi käyttää itse vain lähitaistelutaitojaan sekä kumiluoteja aseessaan, ja onkin ansainnut lempinimen Armon Enkeli.
Kasumin pasifismi yrittää olla mangan kantava teema, mutta siitä tuleekin sen suurin kompastuskivi. Vaikka Kasumi haluaa napata rikolliset elossa, hänellä ei tunnu olevan isoja ongelmia sivullisten uhrien suhteen. Vaikka hän voisi hyvin poistaa terroristin pelistä yhdellä kumiluodilla, kohtausta vitkutellaan loputtomiin, jotta saadaan enemmän uhreja ja enemmän draamaa. Tälle ei oikeastaan anneta hyvää syytä, ja lopulta Kasumi itsekin näyttää unohtavan sen.
Rose Hip Rosen toinen iso ongelma ovat sen hahmot. Ne näyttävät todella hyviltä ja niistä löytyisi särmikkyyttä, josta ammentaa, mutta valitettavasti ne jäävät täysin pintapuolisiksi. Manga vihjailee yhtä ja toista Kasumin menneisyydestä, mutta ei kertaakaan astu kunnolla tämän pään sisään. Jos kaiken verimässäilyn alta löytyisi kunnolla psykologista jännitettä, niin kyseessä olisi kelpo toimintamanga, mutta ei. Nyt se on vain sarja kauniita kuvia.
Näyttää hyvältä muttei tunnu
Rose Hip Rose sijoittuu ”tyyli ennen tarkoitusta” -mangan lajityyppiin. Agentit ja terroristit näyttävät todella hyviltä ja manga on täynnä hidastettuja taisteluja, poseerauksia aseiden kanssa ja fanservicea. Kasumin virallinen poliisiunivormu koostuukin luotiliiveistä ja joko hotpantseista tai minihameesta, jotka toki näyttävät hyviltä, mutta en välttämättä itse lähettäisi ketään niissä terroristeja jahtaamaan.
18 vuoden ikäraja on annettu graafisen väkivallan ja goren vuoksi, ja onkin aivan perusteltu. Verta annostellaan Amerikan malliin gallonan mitalla ja terroristien uhrit saadaan tunnistaa hampaista, jos niistäkään. Japanista löytyy paljon hurjempaakin menoa, mutta länteen tuotavista mangoista tämä on sieltä väkivaltaisimmasta päästä.
Mangan tekijä Tohru Fujisawa on aiemmin saavuttanut mainetta GTO-sarjallaan. Kaikille sen faneille ei Rose Hip Rosea voi kuitenkaan suositella, sen verran erilaisesta sarjasta on kysymys. Sarjasta on tehty myös jatko-osa Rose Hip Zero, joka sijoittuu aikaan ennen tätä sarjaa. Jos hyvin piirretyt toimintakohtaukset kiinnostavat etkä odota mukaansatempaavaa seikkailua, niin Rose Hip Rose voi olla tutustumisen arvoinen.
