Taas yksi tarpeeton kuolema

Re:Zero – arvostelu

Taas yksi tarpeeton kuolema

Tuomas Hiden Kirjoittanut Tuomas Hiden

Kaiken piti mennä niin kuin piirretyissä konsanaan: matka kohtalon valitsemana rinnakkaisulottuvuudessa sijaitsevaan fantasiamaailmaan, jossa odottaisi mainetta, kunniaa, ylivertaisia supervoimia ja jumalainen sankaritar. Kaikki ongelmat selviäisivät viimeistään modernin ihmisen ylivertaisella tietämyksellä. Helppoa ja jännittävää elämää.

Päähenkilö Subarua odottava todellisuus oli kuitenkin toinen, sillä kukaan ei edes huomannut hänen saapumistaan maailmaan. Jo lähimmällä kujalla odotteleva pikkurikollisjoukko oli ylittämätön vastus, ja ensimmäinen vastaantuleva tyttö jätti hänet roistojen armoille.

Kuolema hämyisissä slummeissa oli kivulias ja säälittävä, eikä Subaru pystynyt pelastamaan ensimmäistä tapaamaansa ystävällistä henkilöä samalta kohtalolta. Mutta surkean tarinan surkean lopun sijaan tämä olikin surkea alku.

Uusi uljas maailma

Toiseen maailmaan joutumista käsittelevillä sarjoilla eli isekai-genrellä on pitkä historia. Nykymaailman asukas tempautuneena aivan uuteen ympäristöön on aihe, josta on helppo saada runsaasti irti. Vaikka katsojalta ei varsinaista tietämystä siitä vaaditakaan, Re:Zero nojaa vahvasti genren yleisimpiin asetelmiin, jotta voi tuoda niihin oman näkökulmansa.

Subarulla ei ole aavistustakaan, miksi hän on uudessa maailmassa. Täytettävää kohtaloa tai selkeää päämäärää ei näy missään. Kukaan fantasiamaailman asukeista ei tiedä hänen taustatarinaansa, eikä useimpia tunnu kiinnostavankaan.

Subaru on saanut voiman palata kuollessaan ajassa taaksepäin tiettyyn hetkeen asti, mutta se tuntuu enemmänkin häviöitä uudelleenkirjoittavalta huijaukselta kuin taikavoimalta. Lisäksi voima tuntuu olevan peräisin Satella-nimiseltä pahalta noidalta, jota koko maailma pitää kaiken pahan alkuna ja juurena.

Tämä on ikävä yllätys Subarulle, joka on kuluttanut isekai-sarjoja tarpeeksi kommentoidakseen maailmaa itsetietoisesti sen tropeiden kautta kuin mikäkin animepäähenkilö. Pohjatiedoista on apua uuden maailman toiminnan selvittämisessä, mutta niistä on kammottavaa haittaa ihmisten toiminnan arvioimisessa.

Toisin kuin katsomiensa piirrettyjen päähenkilöillä Subarulla ei ole minkäänlaista erityisasemaa. Hyvät asiat täytyy pitkälti ansaita veren maku suussa, sillä fantasiaeläjät nimittäin toimivat lähinnä omien etujensa nimissä ja heidät on vakuutettava ensin tavalla tai toisella.

Tallennus takataskussa

Animen loppuun mennessä sarjassa on ehditty käydä läpi kolme juonikaarta. Ensimmäisessä Subaru kohtaa pääkaupungin kaduilla tuskallisen hyväsydämisen Emilia-sankarittaren, jonka kuoleman verta ja sisuskaluja rakastavan palkkamurhaaja Elsan käsissä Subaru yrittää estää.

Toisessa juonikaaressa siirrytään Emilian asuinpaikkana toimivaan valtionmaagi Roswaalin kartanoon ja avataan fantasiamaailman politiikkaa. Lisäksi Subarun täytyisi vielä pitää itsensä, kartanon kummallinen asukaskunta ja läheisen kylän asukkaat turvassa selittämättömiltä kuolemantapauksilta.

Kolmas juonikaari puolestaan alkaa keskittyä kuningaskunnan uuden hallitsijan valintaan, jossa Emilia on yksi kuningatarehdokkaista. Sarjan poliittinen kähmintä ja juonittelu karkaavat valloilleen, ja lisäksi maisemiin ilmestyy noitaa palvova sekopäinen kultti.

Tapahtumat etenevät polveilevasti. Koska Subarun voima tarjoaa määrättömän määrän uudelleenyrityksiä, suurimman osan sarjan konflikteista tarjoaa lopulta hän itse. Taisteluissa hän on melko voimaton, ja hänen parhaina aseinaan toimivat terävä ajattelu sekä ihmisten ja heidän motiiviensa lukeminen.

In this place, turned mostly to ruins, a black-clother murderer and a lightly armored hero faced each other, and what would clash would be the blood-soaked blade of a knife against a rusty old two-handed sword.

Kuoleman kyydissä

Monet tarpeelliset tiedot Subaru saa kuitenkin vasta kohtalokkaiden möhläysten jälkeen, joten asiat ryöstäytyvät käsistä, kunnes kuolema tarjoaa tilaisuuden yrittää uudelleen. Yksi sarjan palkitsevimmista näyistä onkin se, miten Subaru onnistuu kasaamaan onnistuneen yrityksen aiemmilla kerroilla saamistaan palapelin palasista.

Konsepti mahdollistaa yhtäältä sivuhahmoihin tutustumisen poikkeuksellisen hyvin ja toisaalta hyvinkin ikävät juonenkäänteet, joissa niin Subaru kuin monet muutkin kuolevat monta turhaa, raakaa ja epäreilua kuolemaa. Subaru kohtaa jatkuvasti oman voimattomuutensa ja virheistään koituvat katkerat seuraukset.

Ajan kanssa onnistumisesta seuraava hurmos ja voittamattomuudentunne sekä jatkuvat uudelleenkelaukset alkavat selvästi käydä mielenterveyden päälle. Subaru ei aina tajua tutustuneensa uusiin ystäviinsä paremmin kuin he häneen, mikä tekee yhä vaikeammaksi ajatella selkeästi. Lopulta Subaru on itse oma pahin vihollisensa tehdessään toinen toistaan huonompia päätöksiä.

Ajoittain päivittyvä tallennuspiste pitää myös huolen siitä, ettei kaikkia päätöksiä voi pyyhkiä kuolemalla olemattomiin. Ratkaisu on sekä sarjaan sopiva että tuskallista seurattavaa. Tämä toisaalta tekee entistäkin voimallisempia niistä hetkistä, jolloin joku ojentaa auttavan kätensä.

Pakoon kosketukseltasi

Re:Zero näyttää hyvältä kaikkina versioinaan. Ranobessa alun perin esitellyt hahmot on helppo tunnistaa edelleen niin animessa kuin mangassakin, ja kirjassa runsaasti kuvailua saanut maailma visualisoidaan molemmissa eläväksi korkeafantasiaympäristöksi.

Etenkin anime kunnostautuu visuaalisen ilmeen puolella, ja varsinkin taistelut ovat näyttäviä alusta loppuun asti. Toisaalta jopa Subarun kasvoihin on panostettu niin paljon, että pienistä kasvonilmeistä on mahdollista arvioida välillä dialogiakin paremmin, miten järjissään tämä milläkin hetkellä on.

Ääninäyttelijät ansaitsevat myös kiitoksen. Erityisesti Ram ja Rem -kaksossisäkköjen esittäjät Rie Murakawa ja Inori Minase onnistuvat kuulostamaan pitkälti samanlaisilta, mutta kummankin raivonkiljunta on hyytävää kuultavaa ihan eri tavoilla.

Yoshitsugu Matsuoka puolestaan pääsee käyttämään ääniskaalansa radikaalimpia puolia noitakultin arkkipiispa Betelgeusena. Ylilyönneillään hän onnistuu tekemään jo valmiiksi mieleenpainuvasta pahiksesta entistäkin terveen järjen rajoja uhkaavamman ilmestyksen.

Animen tunnusmerkiksi muodostui jättää usein joko OP-tai ED-animaatio kokonaan esittämättä, koska tapahtumia oli niin paljon. Lisäksi loppubiisi alkoi soida usein jo jakson viime hetkillä, mikä toimi tehokkaana dramaattisena keinona tunnelman nostattamisessa.

Huolellista jälkeä

Tarinan kolmesta eri muodosta kaikilla on omat puolensa. Ranobe on käännetty rikkaasti, eikä se tunnelmaltaan juurikaan eroa minkä tahansa fantasiakirjan lukemisesta. Lisäksi se on alkuperäisteoksena paras tapa saada tarinasta kaikki irti ilman minkäänlaista karsimista. Mikäli sarjaan haluaa päästä syvälle, se on versioista olennaisin.

Animeen ei puolestaan saatu mahtumaan kaikkea haluttua sisältöä tuplamittaisesta pilottijaksosta ja tunnareiden karsimisesta huolimatta. Aistielämyksenä se toisaalta herättää maailman ja hahmot eloon aivan uudella tavalla. Vahva sovitus on helppo suositeltava lähes kenelle tahansa, jota sarja kiinnostaa millään tavalla.

Mangaversio jää kolmikon vähiten vaikuttavaksi edustajaksi, vaikkei sinällään huono olekaan. Siitä on jouduttu karsimaan eniten materiaalia, eikä sitä siksi kehtaa suositella ainakaan ensimmäiseksi tavaksi tutustua sarjaan. Toisaalta tärkeimmät tapahtumat ja tunnelma ovat ennallaan, joten jos sarjan haluaa käydä läpi useassa muodossa, se on kolmikon vähiten raskas versio.

Jos sarjan juonikaarista löytyy selkeä suosikki, jokainen niistä on jaettu kokonaan omaksi mangasarjakseen, joista Yen Press on lisensoinut toistaiseksi ensimmäisen. Sekä mangan että ranobesarjan parissa työskentelee sama kääntäjä, joten ristiriitoja tuskin löytyy.

Nollasta pollaan

Sarjan aikana vallinneen keskustelun määrästä päätellen Re:Zero ei jättänyt katsojia kylmäksi. Kaikenlaiset sivuhahmot löysivät katsojista vankan fanikuntansa kärttyisästä ja narisevaäänisestä Beatrice-maagista sukupuolten rajoja koettelevaan kissapoikaritari Felixiin ja etenkin viehkoon Rem-sisäkköön. Erityismaininnan ansaitsee kuitenkin Subaru itse.

Päähenkilön verta janoavat fanit eivät ole itsessään uusi ilmiö, mutta harvemmassa sarjassa katsoja voi toivoa päähenkilön kuolemaa myös tämän itsensä parhaaksi. Subarun tapauksessa katsojakunta tuntui jaksosta riippuen haluavan vaihtelevasti molempia.

Toisaalta juuri tämä on yksi sarjan vahvuuksista. Kaikilla hahmokaartissa on omat motivaationsa toimia, eikä kukaan tunnu olevan olemassa ainoastaan tarinan eteenpäin viemiseksi tai suhteensa päähenkilöön kautta. Toisaalta jokaisella on myös jotakin salattavaa, luonnevikoja tai molempia. Näin inhimillisen joukon virheet ja harha-askeleet tuskastuttavat entistä enemmän siksi, että katsoja näkee uudelleenyritysten aikana, mihin nämä parhaimmillaan ja pahimmillaan kykenevät. Moniulotteisuudesta on helpompi välittää.

Unlike the first and second times, the third death was the worst, and he couldn’t make any excuses about it. He didn’t think he could mess up so badly as to be killed by weak mob characters while he was still in the prologue.

Subarun voima pelaa myös korttinsa Re:Zeron eduksi. Sarjan tapahtumilla on joskus brutaalejakin seurauksia, eikä kukaan ole turvassa, mutta uudelleenkelauksen tavoin toimiva voima poistaa kuvioista lopullisuuden elementin. Näin ollen sarjalle jää vapaat kädet tehdä pitkälti mitä tahansa ja pitää katsoja arvailemassa – miltei kaikki kun on tässä maailmassa mahdollista.

Paradoksaalisesti Subarun suurimmat onnistumiset ovat myös sarjan suurimpia vaaran hetkiä. Useimmiten suuria tapahtumia seuraavat tallennuspisteen päivittymiset ovat ne ainoat hetket sarjassa, kun edeltävistä tapahtumista tulee lopullisia, joten virheiden tekoon ei ole varaa. Toisaalta Subarulla ei ole mitään tapaa tietää, milloin tämä tapahtuu, joten jännitys pysyy yllä joka kuolemasta herätessä. Jokainen elämä on siksi käytettävä niin kuin se olisi viimeinen.

Kirjailija Tappei Nagatsuki kertoo ensimmäisen ranoben loppusanoissa halunneensa tehdä Re:Zeron tarinaksi, jossa ei anneta periksi. Viesti kuulostaa yksinkertaiselta kauniin fantasiamaailman, rikkaan hahmokaartin ja kohtaloa muuttavan supervoiman takaa, mutta luultavasti juuri se on auttanut sarjan menestyksessä. Perimmäinen sanoma kun on helppo sisäistää ja sen taakse asettua. Kaikki huolellisesti luotu komeus ydinviestin päällä auttaa toki myös.

Teos: 3/3 (ranobe) 3/3 (anime) 2/3 (manga)
Jännittävä fantasiatarina täynnä omaperäisiä ideoita ja helposti pidettäviä hahmoja tempaa mukaansa käymään tunneskaalan läpi päästä päähän. Alkuteos on rikkain versio, anime erinomainen sovitus. Manga on kelvollinen esitys.

Julkaisu: 2/3 (ranobe) 2/3 (manga)
Ranobekäännöstä lukiessa tuleva olo ei juuri poikkea muiden fantasiakirjojen lukemisesta, ja kieli on luontevaa. Ranobessa on mukana värillisiä esittelykuvia hahmoista. Mangalla on sama kääntäjä, eikä sen painojäljessä ole valitettavaa.

RE:ZERO: STARTING LIFE IN ANOTHER WORLD (RANOBE, MANGA & ANIME)

Re:Zero

0 käyttäjää omistaa tämän tuotteen

  1. Teos
    3/3
  2. Julkaisu
    2/3
  1. Lukijat
    -

Julkaisija(t): Yen Press
Tekijä(t): Tappei Nagatsuki

Plussaa:
Miinusta:

Viimeisimmät arvostelut

Kaikki arvostelut