Taruolennoille kampoihin

Navi Luna – arvostelu

Taruolennoille kampoihin

Johanna Kari Kirjoittanut Johanna Kari

Sangatsun uusin tyttöjen manga Suomen markkinoille on selkeästi todella nuorelle yleisölle suunnattu, sillä päähenkilö Luna on yhä ala-asteella ja koko mangasarjakin perustuu lastenkirjasarjaan. Yleensähän tyttöjen sarjoissa päähenkilö on hieman vanhempi kuin sarjan tarkoitettu kohdeyleisö, koska tytöt haluavat katsoa pikkuisen tulevaisuuteen. Samasta syystä usein taikatyttösarjoissa päähenkilö osaa muuttua vanhemmaksi versioksi itsestään.

Myös orpokodissa kasvanut Luna on taikatyttö, mutta hän ei muutu 16-vuotiaaksi idolilaulajaksi. Sen sijaan hän on puoliverinen yookai, jonka niskassa on kolmas silmä. Portti yookaiden maailmaan aukeaa maanjäristyksen upotettua tärkeän pyhäkön, ja ainoastaan Luna osaa lähettää pahoja tekevät henkiolennot takaisin omaan maailmaansa. Sen pidemmälle maailmanluonnissa ja paljastuksissa ei ensimmäisessä osassa päästäkään.

Keijumaa kutsuu

Yookai on suomennoksessa käännetty keijuksi, koska parempaakaan suomenkielistä sanaa ei ole. Yookaiden kansoittama toinen maailma on ideana tuttu ainakin kaikille, jotka ovat Touhousta koskaan kuulleet, ja muutenkin japanilaisten taruolentojen kirjo on useimmille animefaneille tuttu. Navi Luna kaipaa ostajia muista kuin sarjan kohderyhmäksi yli-ikäisistä otakuista, joten sillä perusteella suomalaisille tutun sanan valinta on oikeutettu. Kukkasilla istuvia siivekkäitä söpöläisiä odottava lukija saattaa kyllä silti hämääntyä pahan kerran.

Piirrostyylissä on jotain ikävän jäykkää. Pariin otteeseen bonusmangassa esiintyvät lyijykynäluonnokset sivuista ovat paljon elävämpiä viivankäytöltään kuin valmis manga, mikä on sääli. Kuivakka tyyli ilman lennokkuutta ja liikettä on usein mangan kohdalla paljon vakavampi ongelma kuin länsimaisissa sarjakuvissa, joiden kerrontatapa on muutenkin jäykähkö. Manga on kuitenkin elokuvamainen ja osin jopa luonnosmainen media, joten puupökkelöhahmot ja patsastelusta koostuvat taistelukohdat ovat häiritseviä ja rikkovat tarinan tunnelmaa.

Onneksi tapahtumista pysyy kuitenkin hyvin kärryillä, ja siirtymät ruutujen ja lukujen välillä ovat selkeitä. Juoni ei tosin vaadi kovin suurta aivosolujen rasittamista, vaan on hyvinkin perinteinen taikatyttötarinan alku. Päähenkilö tapaa apurihahmonsa, saa kuulla heiltä syntyperästään, opettelee vähän voimiensa hallintaa ja hoitelee ensimmäisen vihollisen.

Oheistuote, mainos, tuotesijoittelu?

Ensimmäisen osan perusteella Navi Luna ei ole läheskään paras shoujomanga tai paras taikatyttömanga, joka suomeksi on ilmestynyt. Sarja on oikeastaan vain kirjasarjan oheistuote, mikä heikentää heti sen laatua lähes automaattisesti – usein mangat ovat oikeasti hyviä vain, mikäli kyseessä on originaaliteos. Animesarjoihin tai ranobeihin perustuvat mangat ovat lähes poikkeuksetta vain isoja mainoksia. Navi Lunankin tapauksessa olisin mieluiten lukenut alkuperäiset kirjat.

Mangaka mainitsee, että kirjasarjassa söpöt poikahahmot olivat pelkästään eläinhahmoisina pidempään. Manga taas esittelee pojat ihmishahmoisina ihkupoikina heti kättelyssä, jotta pikkutytöillä olisi ihasteltavaa. Yhdessä osassa ei tietenkään vielä voi paljoa hahmonkehitystä näyttää, mutta tällä hetkellä kukaan hahmoista ei ole kovin muistettava tai mielenkiintoinen. Sarjan tylsä ulkonäkö ei ainakaan auta, kun hahmot ovat vielä kovin stereotyyppisen näköisiäkin.

Navi Luna

Navi Luna

17 käyttäjää omistaa tämän tuotteen

  1. Teos
    1/3
  2. Julkaisu
    3/3
  1. Lukijat
    2/3

Julkaisija(t): Sangatsu Manga
Tekijä(t): Michiyo Kikuta

Plussaa:
Miinusta:

Viimeisimmät arvostelut

Kaikki arvostelut