Verivirran mukana

Karin – arvostelu

Verivirran mukana

Nagstycute Kirjoittanut Pinja Kuusio

Yuna Kagesakin vampyyreilla maustettu lukioromanssi Karin saapuu parahiksi Suomeen näin varsinaisen vampyyrivillityksen aikana. Senkin varjolla, että vampyyritarinoita on tästä syystä ilmestynyt joka mutkan takaa, Karin on aivan omaa luokkaansa. Tämä niin hyvässä kuin pahassakin.

Karinissa on mukavaa omaperäisyyttä, niin vampyyritarinana kuin lukioromanssinakin. Nimikkohenkilömmehän on nimittäin verta tuottava vampyyri sitä imevän sijaan, mikä jo itsessään riittää erottamaan mangan juonen asetelmat sen lajitovereista. Samaisen henkilön epätavallisuuden aiheuttamat nenäverenvuodot ovat myös varmasti eeppisyyden huippua näinkin verisen lajityypin sisällä. Lisäksi on virkistävää havaita, että monilta lukiorakkauskliseiltä on vältytty. Päähenkilöt eivät esimerkiksi vain kapsahda toistensa kaulaan lyhyen punastelun tai viha-rakkaus-suhteen kautta, vaan päätyvät sitä ennen tutustumaan toisiinsa.

Suomenkielisen käännöksen kanssa on myös tehty kelpo työtä. Sarjan alkuperäisen nimen käyttäminen englanninkielisen Chibi Vampiren sijaan on jo näin alkuun mukava valinta. Kieli ja dialogi ovat myös oikein sujuvia, joskin silloin tällöin joidenkin ääniefektien käännökset saattavat vähän kirpaista silmää. Varsinaisen tarinan jälkeen löytyy vielä kääntäjän kulttuurivinkkejä, mikä on etenkin uudet harrastajat mielessä pitäen aina selvää plussaa.

Veri on virheitä sakeampaa

Omaperäisyydestä ja käännöksen kiitettävyydestä huolimatta mangassa on ikävä kyllä omat ongelmansa. Esimerkiksi piirustustyyli ei ainakaan ensimmäisessä numerossa yllä aivan alansa huipulle. Hahmojen anatomia on usein hieman hakusessa, ja esimerkiksi itse Karinin hiuksien pituus vaihtelee melkeinpä kuva kuvalta. On myös jokseenkin häiritsevää, miten miespääosassa nähtävän Kentan silmiä kuvaillaan tekstissä toistuvasti pelottaviksi, vaikka ne itse kuvituksessa ovat sitä tuskin kertaakaan. Muutamaan tärkeään paikkaan ripoteltu fanipalvelu saattaa lisäksi hieman hämätä, vaikka manga ei sitä onneksi varsinaisesti pursuakaan. Taiteellisten hankaluuksien lisäksi eivät myöskään juoni tai hahmotkaan ole oikein päässeet kunnolla käyntiin vielä ensimmäisen numeron lopussa.

Laskiessani Karinin hyviä ja huonoja puolia havaitsin, että olin löytänyt kumpaakin täsmälleen yhtä monta kappaletta. Voinkin siis perustellusti todeta, että kyseessä on kaikin tavoin ihan mukiinmenevä manga. Lajityypin ystävät ja vähemmän nirsot mangan lukijat voivat siis turvallisin mielin tutustua tähän kertomukseen, joka on, takakantta siteeraten, verta(a)nsa vailla.

Karinissa on mukavaa omaperäisyyttä, niin vampyyritarinana kuin lukioromanssinakin.

Karin

43 käyttäjää omistaa tämän tuotteen

  1. Teos
    3/5
  1. Lukijat
    4/5

Julkaisija(t): Punainen jättiläinen
Tekijä(t): Yuna Kagesaki

Kesto: 14

Plussaa:
Tarina on ihan omansa
Käännös on varsin hyvä
Miinusta:
Piirustustyyli ei aina vakuuta
Lähtee hieman hitaasti käyntiin

Viimeisimmät arvostelut

Kaikki arvostelut