Urotöitä ja ihmissuhdekiemuroita

Fushigi Yuugi – arvostelu

Urotöitä ja ihmissuhdekiemuroita

Kyuu Kirjoittanut Kyuu Eturautti

Lähinnä tytöille suunnattujen shoujosarjojen kliseet jaksavat yhä kiinnostaa. Tälläkin kertaa aivan tavallinen koulutyttö Miaka päätyy yllätyksenä ja pyytämättä toiseen maailmaan toimittamaan vaatimattomasti Suzaku-jumalan edustajan virkaa. Yksi valtakunta pitäisi pelastaa, seitsemän mystistä soturia löytää ja taukojumppana on tarjolla aimo pino ihmissuhdekiemuroita.

Sankarin tukijoukot

Fushigi Yuugin alkupuoli ei jaksa yllättää oikeastaan millään tavoin. Tarinan asettelu on etenkin ensimmäisen kirjan aikana melko sekavaa – elementtejä on runsaasti mutta varsinainen juoni kulkee kovin rauhallisesti. Vähitellen tarina alkaa kuitenkin löytää omat uransa ja lukijalle muistutetaan vanha totuus siitä, että matka on päämäärää mielenkiintoisempi. Kiinnostavuutta lisää päähenkilö Miakan tehtävien hämärän peitossa pysyvä merkitys. Miksi seitsemän soturia pitää oikeastaan löytää ja mihin Suzakun voimia viime kädessä tarvitaan? Mytologiaa kerrotaan ja taustatarinaa valotetaan sopivasti, mutta varsinainen tarkoitus jää vielä tässä vaiheessa lukijalle mysteeriksi.

Päähenkilön virkaa hoitava 15-vuotias Miaka osaa roolinsa maailmasta toiseen matkaavana tavallisena, tunteita pursuavana koulutyttönä. Yllätyksetöntä päähenkilöä on kuitenkin avittamassa melkoinen valikoima uusia ja vanhoja ystäviä sekä ennen pitkää myös vihamiehiä, joiden avulla kerätään vähitellen tasapainoinen tiimi sankarin ympärille. Kaikille tilaa ei kuitenkaan riitä, ja osa hahmoista tuntuukin ajoin kovin irtonaiselta. Runsaan kaunispoikakaartin luonnollisena lieveilmiönä hahmoja ei aina tahdo erottaa toisistaan. Vaatetukseen ja hiustyyliin on onneksi kiinnitetty riittävästi huomiota, eikä Konanin valtakunnassa näy olevan sankareille haalaripakkoa.

Tyyli ja tarkoitus

Kuten muillakin mangakoilla, myös Yuu Watasella on oma piirtotyylinsä, jonka voi tunnistaa teoksesta toiseen. FY on kuitenkin Watasen varhaisimpia teoksia, joten pientä karkeutta voi lopputuloksesta löytää. Osaava piirtäjä kuitenkin tuntee rajansa, ja monta kohtausta onkin tätä myöten yksinkertaistettu niin, että juonesta pysyy hyvin kärryillä. Improvisointi pysyy muutenkin varsin kohtuullisena verrattuna vaikkapa Arina Tanemuran tuotantoon. Sekavuutta saa hakemalla hakea, mutta kolikon kääntöpuolena tarinankerronta pysyy melko yllätyksettömänä. Näin suoraviivaisella tyylillä jäävät myös tunteita herättelevät kohtaukset turhan laimeiksi.

Kaikessa suoraviivaisuudessaankin punaisen langan etsimiseen menee lukijalta hetki jos toinenkin. Eeppinen tehtävä hyvän asian puolesta sekä ihmissuhteiden vuoroittainen sotkeminen ja siivoaminen eivät yksin selitä sarjan 18 pokkarin pituutta. Suzakun neidon tehtävät toki vievät sankaria maan puolelta toiselle, mutta pian selviää, että myös luokkakaveri Yuilla on tarinassa oma merkityksensä – se aukeaa myöhemmissä pokkareissa. Monenmoiset yllätykselliset ystävyyden ja rakkauden kiemurat päätyvät vähitellen vetämään koko tarinaa eteenpäin varsinaisen ”oikean” juonen lähinnä tapahtuessa siinä sivussa. Eikös tämä itse asiassa ole hyvän shoujon tuntomerkki?

Mistä on pienet shoujomangat tehty?

Fushigi Yuugin tyyliä on melko vaikea määrittää alun perusteella. Ajoittaisine keventävine elementteineenkään manga ei hymyilytä kovin herkästi. FY:n ongelma onkin elementtien tasapaino – tarina ei ole tarpeeksi vakava, muttei myöskään tarpeeksi keveä. Se kulkee pääosan matkaa kultaista keskitietä, jonka varrella ei lukijoille ole juuri elämyksiä tarjolla. Tämä ei ole valtava vika, mutta tiputtaa ainakin alkupään perusteella FY:n pois genrensä korkeimmalta pallilta.

Fushigi Yuugia lukee oikeastaan ihan mieluusti ajankuluksi. Asiallinen ja suoraviivainen suomennostyö tekee lukemisesta helppoa ja myös miellyttävää. Äänitehosteet on päätetty kääntää suoraan kuvien osaksi, ja vaikka ratkaisusta ollaankin kahta mieltä, tällä kertaa se näyttäisi toimivan hyvin. Koska ensimmäisellä lukukerralla äänitehosteisiin ei edes kiinnittänyt huomiota, voidaan ratkaisu päätellä onnistuneeksi.

Fushigi Yuugi ehti kauan roikkua keskusteluissa yhtenä Suomen markkinoille eniten toivotuista manganimikkeistä. Viidentoista vuoden ikä ei ole painanut melkoisena klassikkona tunnettua teosta maan alle, vaan se on tänäkin päivänä mukava lisä kotimaiseen tarjontaan. Suuria yllätyksiä ei ole luvassa, mutta genren ystäville on tarjolla 18 pokkaria varsin mukavaa viihdettä.

Fushigi Yuugi

114 käyttäjää omistaa tämän tuotteen

  1. Teos
    3/5
  1. Lukijat
    4/5

Julkaisija(t): Egmont Kustannus, Shogakukan Productions
Tekijä(t): Yuu Watase

Kieli: Suomi

Suomennos: Hanna Alajärvi

Plussaa:
Ehtaa shoujoa
Helppolukuinen
Miinusta:
Yllätyksetön

Viimeisimmät arvostelut

Kaikki arvostelut