Fate/Musou

Fate/Extella – arvostelu

Fate/Musou

Matias Kyriacou Kirjoittanut Matias Kyriacou

Fate-tuoteperheen faneille uutinen Fate/Extellan saapumisesta länteen paitsi fyysisenä julkaisuna jopa useampana erilaisena keräilyversiona tuntui mukavalta yllätykseltä. Kyseessä on jatko-osa Euroopassa vuonna 2012 julkaistulle PSP-peli Fate/Extralle (Anime 2/2012), joka kohtalaisesta menestyksestään huolimatta ei ole tuoteperheen tunnetuimpia teoksia.

Tällä kertaa tyyli tosin on vaihtunut Extran vuoropohjaisesta roolipelaamisesta Warriors-pelisarjasta lainattuun nopeatempoiseen toimintaan, ja myös tarina ottanut uudenlaisen suunnan. Onko Extella kuitenkaan tarpeeksi irrallaan esiosastaan, jotta siihen perehtymättömätkin voivat tarttua peliin, vai jääkö se vain hyvin rajatun yleisön kokemukseksi?

Yksinkertaisuudessaan monimutkainen

Tuoteperheen isä Kinoko Nasun monimutkaista taikuutta ja termejä pullollaan olevasta tyylistä huolimatta Extellan tarina on hyvin yksinkertainen. Muistakin Fate-teoksista tuttu Graalin maljan sota päättyi Extrassa pelaajan ja hänen palvelijansa voittoon, ja on koittanut rauhan aika.

Muista Fateista poiketen Extran sota sijoittui Moon Cell -virtuaalimaailmaan, jota ylläpitää Kuun pinnalla sijaitseva supertietokone. Extellan tarina alkaa suoraan siitä, mihin Extra jäi. Pelaajan saapuessa Moon Cellin ytimeen jokin menee pieleen, ja pelaaja jakautuu kolmeksi eri persoonaksi menettäen samalla muistinsa.

Jokainen persoona pariutuu uuden palvelijan kanssa ja ryhtyy valloittamaan Moon Celliä tavoitteenaan hallita maailmaa ja saada muistinsa takaisin. Samalla mystinen uusi vastustaja uhkaa koko maailman kohtaloa. Peli on jaettu kolmeen reittiin, jotka keskittyvät samoihin tapahtumiin mutta tarjoavat täysin uusia paljastuksia tilanteesta eri tiimien näkökulmista.

Fanservicen kultakaivos

Tarinasta selviää hyvin läpi pelkällä Fate-tuoteperheen muiden teosten tuntemuksella. Extran olennaiset tapahtumat tiivistetään hyvin selkeästi, ja tarina lähtee nopeasti omaan suuntaansa, mutta jotkin Fatelle olennaiset konseptit on kuitenkin hyvä tietää.

Tarvitaan kuitenkin pohjatiedot siitä, keitä palvelijat Nero ja Tamamo ovat Fate-hahmoina, sillä juonesta huolimatta pelin ensimmäiset kaksi juonireittiä ovat lähes täyttä fanserviceä näiden hahmojen ystäville. Visual novelin muodossa esitetty tarina asetetaankin alussa hyvin pitkälti taustalle, ja tehtävien välisten kohtausten parhaat hetket vietetään palvelijan kanssa romanttisissa ja kuumottelevissa tilanteissa pelin hubina toimivassa My Roomissa.

Vaikka fanipalvelu onkin hyvin toteutettua, se käy silti pidemmän päälle todella turhauttavaksi ja itseään toistavaksi juonen junnatessa paikallaan. Kolmannessa reitissä päästään vihdoin asiaan uuden tyttöhahmo Alteran voimin, ja samalla taustalla pyörineet mysteerit lähtevät vihdoin aukeamaan. Se johtaa tyydyttävään lopetukseen, joka sitoo kaiken lopulta yhteen.

Samaa kuin aina ennenkin

Pelillisesti Extella on hyvin tyypillinen Warriors-peli, eikä se tuo pöytään mitään erityisen uutta tai mielenkiintoista. Genrelle tuttu toisteisuus on läsnä voimakkaasti, mutta Extella kuitenkin onnistuu pitämään mielenkiinnon yllä pelattavuudessa.

Graafisesti pelin budjetin rajallisuus näkyy, mutta värien ilotulitus ja todella hyvältä tuntuvat animaatiot tuovat aivottomaan nappien hakkaukseen kuitenkin voimaannuttavan fiiliksen. Loppupäässä tästäkin alkaa kuitenkin loppua into, sillä samoja kenttiä pelataan uudelleen ja uudelleen, eikä pelissä ole erityisemmin haastetta.

Taistelumekaniikoissa on vaihtelua hahmojen välillä, ja komboja on tarjolla muutamia erilaisia. Hyvin pelaaminen johtaa kuitenkin vain nopeampaan voittoon sen sijaan, että eri tilanteet vaatisivat erilaisia lähestymistapoja. Peliin on yritetty tuoda hieman syvyyttä yksinkertaisella craftausmekaniikalla ja palvelijoille valittavilla boosteilla, mutta nämä ominaisuudet tuntuvat lähinnä päälle liimatuilta.

Määrä yli laadun

Loppujen lopuksi Extellasta jää käteen hyvin keskinkertainen peli. Parhaimmillaan fanipalvelu tuo hymyn huulille ja tarinan paljastukset yllättävät. Nämä hetket ovat kuitenkin liian harvassa, ja kaikki niiden välissä vaihtelee puuduttavasta toimivaan. Tekemisen puutteesta Extellaa ei kuitenkaan voi syyttää. Kaksikymmentätuntisen päätarinan lisäksi tarjolla on noin tusina ylimääräistä pelattavaa hahmoa omine lyhyine sivutarinoineen.

Koville faneille peliä ei varmaan tarvitse edes suositella, koska heiltä löytyy jo kallein keräilyversio hyllystä. Muiden kannattaa ostopäätöstä tehdessä miettiä tarkkaan, mitä peliltään haluaa.

Teos: Harkittava
Pitkälti fanserviceen nojaava ja ajoittain onnistunut peli, joka kuitenkin lähtee käyntiin hitaasti ja toistaa itseään liiaksi. Täysien Fate-ummikoiden kannattaa pysyä kaukana.

Julkaisu: 2/3
Muutamasta kummallisesta päätöksestä huolimatta toimiva käännös. Rahakkaille tarjolla on komea keräilyversio.

FATE/EXTELLA: THE UMBRAL STAR (PELI)

Fate/Extella

0 käyttäjää omistaa tämän tuotteen

  1. Teos
    2/3
  2. Julkaisu
    2/3
  1. Lukijat
    -

Julkaisija(t): Marvelous
Tekijä(t): Marvelous

Plussaa:
Miinusta:

Viimeisimmät arvostelut

Kaikki arvostelut