Sisäköllä käy flaksi

Emma – arvostelu

Sisäköllä käy flaksi

Markku_anime Kirjoittanut Markku Salmi

Uudet tuulet puhaltavat henkeä epookkiin. Versailles’n ruusu, teinikuningatar Marie Antoinette kuvataan Sofia Coppolan elokuvaohjauksessa huikentelevaiseksi pissikseksi, mutta mangaka Kaoru Mori piirtää varsin toisennäköistä historiakuvaa. Morin huippusuosittu ja palkittu Emma näyttää 1800-luvun lopun viktoriaanisen Englannin huomattavasti siveämpänä kuin Coppola Ranskan hovin toilailun. Emman vahvuus onkin huolellisesti loihditussa ajankuvassa ja miljöössä, ei ehkä niinkään hahmoissa, vaikka Emman koukkuun jäi tämänkin kirjoittaja ensilukemalta. Kovia kokeneessa palvelustytössä on suloa ja sielua, joka saa monen nuoren miehen sydämen sykkimään kiihkeästi.

Doujinshi-amatööripiirtäjänä nimimerkillä Fumio AGATA aloittanut Mori on tunnustautunut armoitetuksi anglofiiliksi, joka jo ennen Emmaa oli kiinnostunut viktoriaanisen ajan palvelustytöistä. Emmaa käsikirjoittaessaan hän palkkasi avustajakseen historioitsija Rico Murakamin. Huolellinen interiöörien ja maisemien sommittelu on onnistunutta, vaikka Mori välillä lipsuukin yksityiskohdissa, kuten ovien kahvojen paikoissa tai Lontoon rautatieasemien arkkitehtuurissa. Kynän ja tussin yhdistävä piirrostyyli on miellyttävän vanhahtava ja sarjakuvan perinnettä kunnioittava.

Viktoriaaninen Lontoo

Tekijä on parhaimmillaan puhekuplattomissa sivuissa, joissa lukija aistii aikakauden henkeä ja nukkavierua romantiikkaa. Öljylamput levittävät kellertävää valoa, laivat seilaavat Thames-joella, hevoskärryt kolajavat katujen mukulakivillä ja pikkupuotien interiöörit hohkaavat pittoreskisti. Katoavaa kansanperinnettä ja kellastuneiden aikakauslehtien kuvia kaikki tyynni, matkalla porvariskodista maailmankylään.

Monthly Comic Beamissa alun perin sarjiksena 2002–2006 ilmestynyt Emma sijoittuu aikakauteen, jota leimasi Euroopan vallankumouksien jälkeinen talouden kasvu ja kaupungistuminen. Höyryvoima jyräsi, rautateitä rakennettiin, lennätin ja puhelin avarsivat maailmaa. Tavaroita alettiin tuottaa massateollisesti ja mainokset valtasivat kaupunkikuvaa. 1870-luvulla käynnistyikin uusi ajanjakso, jota kutsutaan toiseksi teolliseksi vallankumoukseksi.

Kaupunkiporvaristo heittäytyi täysin rinnoin uusien kotkotuksien vietäväksi, oli sitten kyse automobiileista tai naisten alusvaatteista. Toisaalta Englanti oli 1800–1900-lukujen taitteessa tiukka luokkayhteiskunta. Piika ja herrasmies kuuluivat eri kastiin, vaikka he tämän tarinan hehkeä pääpari ovatkin. Dickensiläisen realismin sijaan luvassa on Morimaista romantiikkaa, jossa sisäköllä käy flaksi, kun varakkaan suvun nuori vesa menettää hänelle sydämensä. Soppaa hämmentää sekalainen joukko mesenaatteja ja ystäviä sekä kilpakosijoita, joukossa Lontoon-visiitillä oleva intialaisprinssi seurueineen.

Kahden kerroksen väkeä

Vertauskohtien hakeminen poikii aina jotain kiintoisaa. Emman yhteydessä on kaivettu esiin esimerkiksi Jane Austenin romaani Emma sekä Katsuhiro Otomon Steamboy. Jälkimmäinen loihtii animen keinoin samasta aikakaudesta varsin toisenlaisen, kyberviritteisen pläjäyksen. Englantilaisen sääty-yhteiskunnan kiemuroita ruoti aikoinaan mainiosti Suomenkin televisiossa pyörinyt Kahden kerroksen väkeä -sarja.

Kaoru Mori on matalan profiilin ammattilainen, joka ei paljon julkisuudessa viihdy. Anime News Networkin haastattelussa hän kertoi rakkaudestaan historialliseen draamaan sekä siitä, kuinka tärkeää on olla selvillä historiallisista faktoista, jotta tarina on uskottava. Morilla on myös ollut mahdollisuus vierailla Englannissa ja nähdä näin itse brittiläistä elämänmenoa. Hän lupaakin jatkossa Emmaan liittyviä sivukertomuksia.

Lue ja uneksi, piipahda seurapiiritanssiaisten glamourissa tai lontoolaispubin oluen ja piipputupakan hajussa. Salaisia lemmensuhteita ja viehkoja paljastuksia riittää, kun lukija eläytyy Emman maailmaan, jossa koetellaan romantiikan rajoja. Mikä tästä sitten tekee seineniä eli nuorten miesten sarjakuvaa? Ehkä se, että jatkossa on kuuleman mukaan luvassa jonkin verran paljasta pintaa.

Ja tietenkin tämäkin manga on tuotteistettu kahviloineen ja hintavine rooliasuineen. Animeversion Emma: A Victorian Romance tuotti Studio Pierrot ja TBS sekä ohjasi Tsuneo Kobayashi.
Saatavilla on myös referenssiteos, Emma Victorian Guide, joka taustoittaa sarjakuvaa.

Emma

47 käyttäjää omistaa tämän tuotteen

  1. Teos
    4/5
  1. Lukijat
    4/5

Julkaisija(t): Enterbrain, Sangatsu Manga
Tekijä(t): Kaoru Mori

Kieli: Suomi

Plussaa:
Kiintoisa ajankuva, Viehättävä päähenkilö, Intialaisprinssi ja haareminsa
Miinusta:
Surkea painojälki, Herttasarjan romantiikkaa

Viimeisimmät arvostelut

Kaikki arvostelut