Kaikki suuremman hyvän tähden

Death Note – arvostelu

Kaikki suuremman hyvän tähden

Waksu Kirjoittanut Juha Wakonen

Omenille perso kuoleman jumala, oman käden oikeutta harjoittava lakiopiskelija, yliluonnollinen kuolemankirja ja mittava nippu yllättäviä juonenkäänteitä. Näiden varaan on Death Note ansiokkaasti kirjoitettu. Tämän uskomattoman suositun sarjakuvan perusteet ovat varmasti tuttuja lähes kaikille japanilaisen populaarikulttuurin tapahtumia silmä kovana seuraaville. Suosionsa huipulla paistattelevan ja varttuneempaan makuun tehdyn mangan pohjalta on Japanissa ohjattu myös kaksi live action -elokuvaa, jotka molemmat onnistuvat yllättämään viimeistellyllä ylöspanollaan sekä hiotulla laadullaan.

Toinen elokuva ilmestyi Japanissa vain muutama kuukausi ensimmäisen jälkeen, ja niiden tuotantotiimit ovat lähes täsmälleen samat. Myös kaikki keskeiset näyttelijät esiintyvät molemmissa. Death Note: The Last Name jatkuu kaiken lisäksi suoraan ensimmäisen osan tapahtumista, joten tavallaan elokuvat ovat yksi, massiivinen noin neljän ja puolen tunnin mittainen teos. Yhtenäisyyttä korostaa myös se, että molemmat elokuvat ovat yhtä laadukkaita. Synkästä aiheestaan huolimatta Death Notea ei voi pitää kauhusarjana, vaan tarinassa on kyse psykologisesta jännityksestä, katsojan pyörittämisestä yllättävillä käänteillä sekä kutkuttavasta kissa ja hiiri -leikistä.

Tumma mutta ei mustavalkoinen

Varsinainen tarina saa alkunsa, kun kuoleman jumala Ryuk pudottaa tahallaan kuolemankirjan ihmisten maailmaan. Henkilö, jonka nimi kirjoitetaan kirjaan, kuolee muutamassa sekunnissa sydänkohtaukseen – ellei kuolemisen tapaa, paikkaa ja aikaa erikseen määritellä tietyn ajan kuluessa. Mustanpuhuvan vihon löytää kadulta 17-vuotias huippuoppilas Light Yagami, jota molemmissa elokuvissa näyttelee muun muassa Battle Royalesta tuttu Tatsuya Fujiwara. Kun poliisivoimien ja koko yhteiskunnan voimattomuuteen kyllästynyt Light huomaa kuolemankirjan todellisen voiman, hän ottaa oikeuden omiin käsiinsä ja alkaa nitistää rikollisia kuin kärpäsiä kaduilla ja vankiloissa.

Rikollisten samankaltaiset kuolemantapaukset kuitenkin huomataan. Median ja pian koko maailman huomiosta nauttiva, salaisuuttaan kaikin keinoin suojeleva Light saa peräänsä poliisivoimien erikoisyksikön, jota auttaa nimetön ja hyvin omaperäinen etsivä L. Ensimmäinen elokuva keskittyy näiden kahden päähenkilön molemminpuoliseen ajojahtiin. Samalla kun L yrittää selvittää yliluonnollisen murhaajan henkilöllisyyden, Light pyrkii selvittämään L:n todellisen nimen, jotta hän voisi kirjoittaa sen kuolemanvihkoon. Death Note: The Last Name puolestaan sekoittaa soppaa entisestään tuomalla mukaan toisen kirjasen ja kilpailevan oman käden oikeutta jakavan, vallasta juopuneen surmaajan.

Molemmissa elokuvissa on erittäin paljon synkkiä sävyjä ja juonenkäänteitä. Parasta on kuitenkin hyvin ja älykkäästi kirjoitettu perustarina, joka ei aliarvioi katsojiaan. Light ryhtyy kitkemään rikollisuutta hyvin aikein, mutta täydellinen valta kanssaihmisten elämästä ja kuolemasta vääristää ja turmelee jaloimmatkin tarkoitusperät. Pian hän käyttää kuolemankirjaa omien ongelmiensa ratkomiseen. Hän muuttuu vähitellen itse sarjamurhaajaksi, rikolliseksi, joista hän vannoi puhdistavansa koko maailman. Death Note ei maalaa henkilöitään mustavalkoisesti vain hyviksi ja pahoiksi, vaan näyttää, että raja on lain molemmilla puolilla usein varsin häilyvä.

Rikollisen suosittua

Sarja peilaa kaikissa muodoissaan hienosti suosion vaikutuksia ihmismieleen, koska tarinassa rikollisten murhaaja Lightin teot saavat osakseen japanilaisen suuren yleisön kunnioituksen. Media välittää Kiraksi nimetyn tuntemattoman murhaajan tekemiset suorina lähetyksinä uutiskanavilta koteihin ja kaduille. Rikollisten kuolemia juhlistetaan, ja Kiran tekemisille hurrataan. Oma etu voittaakin usein, kun vastakkain ovat moraali ja arkinen rikollisuuden pelko.

Death Note -elokuvat julkaistiin täsmälleen oikeaan aikaan, sillä ilmiö oli suosionsa huipulla. Ne olivatkin viime vuoden katsotuimpia elokuvia Japanissa. Tarina tunnetaan myös meillä Suomessa englanninkielisten mangapokkarien ansiosta, ja on hieman erikoista, ettei elokuvia ole vielä julkaistu Euroopassa. Tänne kotimaahan molempien elokuvien dvd-julkaisut on tuonut Blippo. Kannattaa pitää mielessä, että levyt ovat aluekoodin 3 mukaisia, joten ne eivät pyöri sellaisinaan mattimeikäläisten dvd-soittimissa. Muuten molemmat julkaisut ovat varsin korkealaatuisia, ja ne kuuluvat ehdottomasti jokaisen sarjan ystävän elokuvakokoelmaan.

Death Note

58 käyttäjää omistaa tämän tuotteen

  1. Teos
    4/5
  1. Lukijat
    5/5

Julkaisija(t): Nippon Television
Tekijä(t):

Ohjaaja: Shusuke Kaneko

Tuotanto: Warner Bros. Pictures Japan

Kesto: 126 min

Tekstitys: Englanti, kiina

Aluekoodi: 3

Plussaa:
Molemmat elokuvat ovat korkealaatuisia, älykäs ja hyvin kirjoitettu tarina
Miinusta:
Juoni kompastelee ajoittain, Jälkimmäinen elokuva ei toimi ilman ensimmäistä

Viimeisimmät arvostelut

Kaikki arvostelut