Ark Angels – arvostelu
Kolme vastaan sukupuutto
Kirjoittanut
Juha Wakonen
Kolme rinnakkaistodellisuudesta kotoisin olevaa taikatyttöä, opiskeluista ja rakkaudesta revittyä kevyttä tilannekomiikkaa ja tiukkaa saarnaa maapallon saastumisesta sekä eläinten sukupuuttoon kuolemisesta. Siinä ovatkin oikeastaan kaikki ne palikat, joista korealainen manhwa-sarja Ark Angels on kyhätty. Sattuvatko muuten ne samalla kuulostamaan ollenkaan tutuilta?
Hamu, Shem ja Japheth ovat Sang-Sun Parkin piirtämän sarjakuvan kolme toimintavalmista sisarusta, jotka omiensa sanojensa mukaan näkevät tavallisista ihmisistä poiketen myös eläinten sielut. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi vanha hedelmälepakko näyttääkin pokkarin sivuilla vanhalta ryppyiseltä mummolta – ja että heidän olemassaolonsa korkeampi syy on kerätä kaikki uhanalaiset lajit yhteen suureen pyörillä kulkevaan valaaseen, Arkkiin. Asia ei kuitenkaan missään mielessä ole näin yksinkertainen, vaan esteitä heidän tehtävälleen asettaa muun muassa tavallisten kaduntallaajien ajattelemattomuus ja kaukana tapahtumien taustalla vaikuttava ilkeä lordi.
Väärin huvitettu
Pauna Media Groupin maahantuoma ja Anssi Puolamäen kääntämä Ark Angels on kaikin puolin puolivillaista ja moneen otteeseen nähtyä shoujo-hihittelyä. Toisen todellisuuden maapallolta kotoisin olevien, tavisten sekaan soluttautuvien ärhäköiden tyttösten hengailusta ja rakkaustuskasteluista revitään kyllä paikoitellen ihan mukiinmenevää huumoria, mutta parhaat naurut saa kyllä sarjakuvan tahattomasta komiikasta. Juonenkäänteet on nähty lukemattomia kertoja eikä sekaisin menneistä kampauksista ja tuhriintuneista meikeistä mesoavien tyttösten juttuja voi ottaa tosissaan edes ensimmäisen kirjan verran. Sen sijaan hauskoja tilanteita luovat repliikkien käännökset, jotka vaikuttavat paikoitellen kuin kiveen hakatuilta tai täysin päälle liimatuilta. Totuus varmasti onkin se, että sarjakuva on lähes sanasta sanaan käännetty alkuperäisen muodon mukaisesti.
Tokyopopin kustannusten vaihtelevaan tasoon on jo totuttu, mutta Park tunnetaan myös The Tarot Cafésta, joka muutaman omaperäisen idean ansiosta antoi odottaa hieman korkeampaa laatua. Ark Angelsin piirrosjälki sen sijaan ansaitsee kiitoksen, ainakin ilmeikkäiden yksityiskohtiensa puolesta. Muuten se muistuttaa halvinta irtokarkkia, jota jo muutamalla pennillä sai aikoinaan pussin täydeltä.
